keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Lainassa


Nimellä ei ole niinkään väliä, mutta kutsuttakoon häntä vaikkapa Nicoksi. Ihailen häntä suuresti. Kaikkine epätäydellisyyksineen hän vaikuttaa olevan niin sanotusti täydellinen. Hänen viehätyksensä ja käsittämätön vetovoimansa perustuvatkin juuri siihen, kuinka hän elää elämäänsä täysin omilla ehdoillaan.
   Kuinka me tapasimme, oli tyypillinen esimerkkitilanne hänen käytöksestään. Oli lokakuu, Pariisi, yhdennestoista kaupunginosa ja baari, jossa hän muiden projektiensa ohella työskenteli. Olin baarin edustalla juttelemassa jonkun kanssa, Mandi tiskillä, ja hän oli sanonut Mandille, että minä olen hyvin, hyvin kaunis. Puoli tuntia myöhemmin hän pysäytti minut portaissa ja sanoi, että meidän on pakko, siis aivan pakko tutustua, ja seuraavana aamuna luikimme Mandin kanssa Bastillen kuulaassa aamussa metroasemalle, ja minä tiesin tavanneeni jonkun, jota ajattelisin useammankin kuin parin aamun päästä, esimerkiksi nyt täällä Kalliossa Cafe Cardemummassa.

Ystäväni käyttää aineita. On käyttänyt jo pitkään ja hän maalaa graffiteja ja makaa varattujen naisten kanssa ja pettää ja silti rakastaa ja rakastaa taidetta yhtä paljon kuin ihmisiä enkä minä ole koskaan tavannut ketään niin intensiivistä kuin hän.

Nico oli parisuhteessa saman naisen kanssa yksitoista vuotta, minun ikäisestä lähtien, ja nainen petti häntä. Petetty vannoi ettei koskaan enää rakastuisi kehenkään. Haluaisin kysyä siltä naiselta, millainen oli tämä mies ennen kuin hän erosi ja täytti 26.  Siitä lähtien kun he erosivat, Nico on ollut vain lainassa naiselta toiselle. Se on varmasti hieman raastava ajatus niin minulle kuin muillekin, mutta ajattelen vain olevani onnekas saadessani herätä hänen vierestään aina toisinaan. En ehkä kuitenkaan kestäisi asua samassa kaupungissa hänen kanssaan.
   
Varasin lennot sinne. Me menemme Montmartreen yhdessä, ehkä Meluniin. 



4 kommenttia:

  1. Olen aivan sanaton tekstiesi äärellä. Oon ollu ennekin, muttta nyt tuli olo, että se pitää sanoa. Kiitos!

    VastaaPoista
  2. Sä olet jotenkin pelottava tai pelottavan varma. Jos juttelisin sulle, pelkäisin sua tai vähintään kunnioittaisin.

    VastaaPoista
  3. Kerta kerran jälkeen sun kirjotukset yllättää mut. Ne on aina vaan toinen toistaan parempia ja toinen toistaan sykähdyttävämpiä. Oot ihan mieletön kirjottaja!

    VastaaPoista
  4. Kuulostaa hieman omalle elämälle. Toisaalta - jonkunhan nekin hommat on tehtävä.

    - Uomo Universale

    VastaaPoista